Treeni - rakkaudenteko rapistuneelle keholle

Kehoni on temppelini.

Joskin viime vuosina yrittäjäarkeen, opiskeluihin ja perheen pyöritykseen yhdistettynä temppelini on ollut vähän rapistunut. Olen siitä valittanut ja listannut säännöllisin väliajoin syitä, miksi en valitettavasti voi liikkua, vaikka haluaisin. (Mikä muuten on sinun lempitekosyysi olla liikkumatta?)

Olen viime vuosina suuntautunut vahvemmin henkiseen puoleen, vaikka luonnollisesti kehokin on kaivannut huomiota, ajoittain suorastaan huutanut sitä. Vaikka olen hyvin tiennyt, että ihminen on kokonaisuus, liikunta ei vain valitettavasti ole mahtunut agendalleni. Harvakseltaan olen tosin rykäissyt tehoviikonlopun, jolloin olen jumpannut kuin sammakko tehosekoittimessa. Tällaisten päähänpistojen jälkeen olen nilkuttanut vielä päiviä jälkikäteen ja ihmetellyt kadonnutta liikunnaniloa.  

Sitten Joulupukki toi minulle hyvin yllättävän lahjan. Se oli personal trainer & life coach Tuire Havian valmennus puoleksi vuodeksi Kuntokompassin Personal Training Studiolla. Ei ole liioiteltua sanoa, että ällistyin. Vaikka monenlainen liikkuminen on ollut minulle lapsesta saakka mieluisaa, kuntosalit ovat tuntuneet varsin vierailta. Myös esimerkiksi ruoka-aineiden punnitseminen ja kaikenlainen fitness-pullistelu ovat saaneet ajattelemaan, että elämästä on tyystin kadonnut flow - tuo minulle niin tärkeä asia.

Mutta tarvitseeko sen olla niin? Murtuvatko ennakkoluuloni? Ja onko kolkyt ja risat "uraäidillä" ylipäätään realistista mahdollisuutta vaalia fyysistä hyvinvointiaan? Miten tällainen "hyvinvointihörhö" sopeutuu treenausmaailmaan? Tästä aion ottaa nyt selvää ja kertoa teillekin! Olen sopinut Kuntokompassin Personal Training Studion kanssa yhteistyöstä, jossa raportoin blogissa tunnelmistani treenien edetessä. Jaan teille myös timanttisimmat vinkit. Tervetuloa mukaan, jos sinua kiinnostaa mm. seuraavat asiat:

- miten löytää uudelleen kadonnut liikunnan ilo?
- miten sovittaa luontevasti liikkuminen omaan (usein täyteen) kalenteriin?
- miten tehdään tehokas kotitreeni JA sitoudutaan siihen?
- miten kasvissyöjä voi lisätä mahdollisimman luonnollisesti proteiinien määrää?
- miten syödään mahdollisimman prosessoimatonta ja puhdasta ravintoa myös treenatessa?

Haluan lähteä projektiin siitä lähtökohdasta, että hyväksyn itseni tällaisena kuin olen. Siis rapakuntoisenakin. Se saattaa kuulostaa omituiselta lähtökohdalta, koska usein elämänmuutosprojekteihin voi liittyä vahva tunne siitä, ettei nimenomaan hyväksy itseään sellaisena kuin on. En halua ajatella niin, vaan ennemminkin niin, että lähtemällä tähän projektiin teen hyvää, suoranaisen rakkaudenteon itselleni ja keholleni!

Valmentajani Tuire tuntuu juuri oikealta tyypiltä coachikseni. Teimme ensimmäisellä kerralla muun muassa kunto- ja liikkuvuustestejä sekä kehonkoostumusmittauksen. Määritimme myös tavoitteeni, jotka ovat:

• Saada positiivisia liikuntakokemuksia ja nauttia liikunnan mukana tuomista endorfiineista

• Liikunta säännölliseksi = sitoutuminen säännölliseen, tavoitteelliseen harjoitusohjelmaan

• Parantaa kestävyys- ja lihaskuntoa sekä kiinteytyä

Nyt olen saanut ensimmäisen kotitreeniohjelman, jota lähden toteuttamaan. Kävimme liikkeet Tuiren kanssa huolellisesti yhdessä läpi, joten minulla on ihan varmat vibat kyykyistä, mittarimadoista ja supermiehistä. Hieno juttu on, että kotitreeniä varten en tarvitse muita välineitä kuin käsipainot, jotka meiltä löytyykin. Treenien ajoitukset on nyt kokeiltava erikseen, että mihin vuorokaudenaikaan ne parhaiten soveltuvat. Olen myös pitänyt muutaman päivän ravintopäiväkirjaa, jotta saamme selville miten ruokavaliota olisi hyvä muuttaa. Siihen palaamme myöhemmin!

Ihan uutta ja ihmeellistä edessä, mutta tunnen olevani hyvissä käsissä.

Kuten valmennuskoulussa olen oppinut: älä valita, ala valita.

PS. Mikäli sinua on vaivannut samanlainen lorvimato liikunnan suhteen ja haluat muutoksen, lähde mukaan treenaamaan!

Palasia sinusta ja minusta

Sharing is caring on eräs lempifraasini. 

Miksi syvimpien ajatusten ja tunteiden jakaminen on joskus niin vaikeaa? Mitä tapahtuu, jos antaisin tämän palasen itsestäni sinulle, teille kaikille? Tuomitsisitteko minut? Jatkaisitteko olkaa kohauttaen matkaanne?  Vai antaisitteko sille mahdollisuuden koskettaa?  

Monet pohtivat nyt isoja asioita. Maailmanmeno mietityttää, suuret kysymykset ja tunteet vellovat pinnan alla. 

Liian usein päätämme olla hiljaa, kun voisimme vain jakaa. Ilman taka-ajatuksia, odotuksia, sen kummempaa leimaa tai tarvetta vaikuttaa toiseen. Heart to heart. Tänään olen oikeasti ajatellut näin. Kokenut noin ja ihmetellyt tuota. Iloinnut tästä, surrut tuota, kadehtintut noita. Tuntenut osapuilleen näin.

Lähde: Reddit.com

On jännä juttu, että kun elämässä on vaikeuksia, tuntuu siltä, että on maailman ainoa ihminen, jolla on juuri tämä ongelma. Miten helpottavaa silloin on kohdata vertaisensa, jakaa ajatuksia. Ja toisaalta, miten koko universumi laulaa, kun kaksi samasta asiasta iloitsevaa yhdistyy! Jakamalla vain pienen palan todellisesta itsestämme, jonkun muun ei kenties tarvitsekaan keksiä pyörää uudestaan. Hän saattaa saada kaipaamansa tuen seuraavan haparoivan askeleen ottamiseksi. 

Kyse ei ole koko elämänsä avaamisesta maailmalle, vaan siitä, että emme enää piilota todellista itseämme tuomitsemisen pelossa. Totuudessa on syvin resonointipinta. 

Sosiaalisen median myötä jakaminen on toki lisääntynyt. Tämä on meille kaikile mahdollisuus ja verkko on näyttänyt yhdistävän voimansa jo monta kertaa. Se on myös kirjava, hälyinen ja vaativakin maailma. Saamme yhdessä opetella viestimmekö sydämestä vai egosta. Saamme valita annammeko sen tuoda meidät lähemmäs toisiamme vai työntää yhä kauemmas toisistamme. 

Ehkä tänään jakaisimme tavalla tai toisella pienen palan sydämestämme? Uskon, että sen saa monin verroin takaisin. 

Lähde: pinterest

  

Salainen unelma

Vuoden kestänyt valmentajakoulutukseni alkaa olla kalkkiviivoilla. Jos läpäisen loppukokeen ja saan lisäksi kaikki 125 harjoitusvalmennustuntia kunnialla tehdyksi tammikuun loppuun mennessä, juhlistan helmikuussa ihanien opiskelijakollegoideni ohella LCF Life Coachiksi valmistumista.  

Ai että mitkä ovat nyt fiilikset? No ihanat ja kiitolliset! Tajusin juuri, että jokainen kouluaamu olen lähtenyt hymyillen kouluun, vaikka opiskeluaikataulujen sovittaminen työn, perheen ja harjoitusvalmennusten kanssa on ollutkin välillä kuluttavaa. Uskallan lausua, että tämä valmennuskoulu on ollut paras koulu missä ikinä olen ollut. Sen lisäksi, että olemme kulkeneet matkan monipuolisiksi valmentajiksi, olemme kulkeneet yhdessä ja erikseen myös omaa henkistä matkaamme valmennuksen tukemana. Koulupäivien aikana olemme valmentaneet toinen toisiamme. Harjoituksissa päästään vuoden aikana melko syvälle ihmiseen. Tällä matkalla on vuodatettu ilon, kivun, surun ja helpotuksen kyyneleitä.   

Sininen aamuhetki koulumatkan varrelta.

On ollut kiitollista todistaa vuoden aikana tapahtunutta muutosta ryhmässämme. Henkiset muutokset eivät voi olla näkymättä myös ulkoisesti. Ryhmässä on todistettu muun muassa parinkymmenen kilon painonpudotusta, sisäistä säteilyä, selkeämpää ja varmempaa ulosantia, jämäkämpiä rajoja, kauniimpaa tapaa puhua itsestä... Otimme vuosi sitten opintojen alussa yhteiskuvan ja uusi kuva on tarkoitus ottaa valmistujaispäivänä. Onkin aika jännää, miltä nuo kuvat mahtavat näyttää rinnakkain. Olen saanut luvan julkaista ennen ja jälkeen -kuvamme blogissani, joten odottakaas vain :) 

Omaa muutosta on joskus hankala nähdä, mutta koen saaneeni itseeni ja tekemiseeni paljon lisää luottamusta ja selkeyttä. Perustaessani Intuition puolitoista vuotta sitten, koin vahvasti, että siitä puuttuu palanen. Minulla ei ollut käsitystä mikä tuo puuttuva osa olisi, mutta minulla oli kuitenkin vahva fiilis, että se kyllä löytyy. Intuitio starttasi pelkällä viestintäpalvelulla ja niinhän siinä kävi, että valmennus oli tuo puuttuva puolikas. Nämä kaksi palvelua nivoutuvat nyt yhteen ja niiden kautta pystyn luontevasti hyödyntämään osaamistani ja vahvuuksiani. Ratkaisukeskeisyys, kyky tunnistaa toisten vahvuudet, konkreettisuus, kuunteleminen ja ihmisten palveleminen. Nyt olen saanut aivan uudenlaisen rakenteen sekä työkalut tämän työn tekemiseen. 

Diippiä pohdintaa valmentajan ydintaidoista ja etiikasta Valmentamon koulutustiloissa. Kuva: Iina Lempinen.

Viimeisellä lähiopetusjaksolla opiskelimme valmentamista puhelimen ja verkon välityksellä sekä kertasimme valmentajan ydintaitoja ja etiikkaa. Lisäksi teimme erään voimallisen, kouluttaja Iina Lempisen kehittämän harjoituksen, jossa esiin nostetaan syvimmät unelmat. Tarkoitan sellaista salaista unelmaa, joka sinullakin on. Se on se unelma, jota et ehkä ikinä kunnolla ole tunnustanut edes itsellesi, puhumattakaan siitä, että olisit paljastanut sen muille. Se on se unelma, joka on tuntunut aivan liian suurelta pintaan päästettäväksi. Tuo unelma nousi harjoituksessa esiin meillä jokaisella. Omani tuntui aluksi juuttuvan kurkkuun, sydän hakkasi ja keho tärisi. Näin suureen unelmaan liittyy yleensä pelkoa, häpeää tai muita sen kaltaisia tunteita, eikä salaisen unelman itselleen "tunnustaminen" ole helppoa. Koska asioiden ääneen lausumisella on kuitenkin valtava voima, päätimme jakaa toisillemme nuo unelmat. Olen niin ylpeä koko jengistä, että teimme sen! Ja miten kaunista se olikaan! En voi olla hämmästelemättä sitä, millainen valo syttyy ihmisen kasvoille, kun hän puhuu suuresta unelmastaan. Oli myös helpottavaa huomata, että salaiset unelmat tuntuivat meistä muista täysin luonnollisilta ja juuri oikeilta. Iinan näkemyksen mukaan tällöin olemme lähellä niin kutsuttua elämäntehtäväämme.

Minun salainen unelmani liittyi siihen miten työtäni teen: haluan tehdä työtäni suuremmassa mittakaavassa ja entistä näkyvämmin. Tähän mennessä olen tiedostamatta rajoittanut itseäni, mutta unelmassani olin näkyvämmin ja rohkeammin esillä, luontevasti ja ilman pelkoa. 

Mikä sinun salainen unelmasi on?

Jos tekisit 15 minuuttia työtä unelmasi eteen päivittäin, missä olisit vuoden päästä?

PS. Blogin Facebook-sivuilla on vielä hetken aikaa käynnissä arvonta, jossa voit voittaa itsellesi Anne Karilahden Vapaaksi kiloista - laihdu mielelläsi -kirjan. Käyhän kurkkaamassa ja osallistu!

PPS: Jos valmennusopinnot kiinnostavat, voit lukaista myös aikaisempia postauksiani opiskeluvuodesta kuten esimerkiksi Minustako life coach?, Annatko timanttisi loistaa? ja Rakkaudesta bisnekseen, bisneksestä rakkauteen.

Vinkkidiggarin paljastukset

Hyvä vinkki on parhaimmillaan kuin lahja. Se piristää päivän ja parantaa jollakin tavalla elämänlaatua. Hyvä vinkki ei myöskään vahingoita muita ihmisiä tai luontoa. Päätin kasata omat sekalaiset arkielämän vinkkini kiitokseksi kuluneesta vuodesta sinulle rakas lukija. Vinkkikimarani on kirjava, kuten on elämä itsessäänkin. Kaikki ei tietenkään toimi kaikilla, mutta toivottavasti joku vinkeistäni palvelisi sinuakin. Tai kenties sinä voisit jakaa oman arkielämää ilahduttavan vinkkisi muille? Sharing is caring - pistä rohkeasti omasi jakoon kommenttikentässä! 

Tässä omien vinkkieni all stars, ole hyvä: 

1. Lorauta pyykkikoneeseen huuhteluaineen sijasta etikkaa. Etikka raikastaa ja kirkastaa pyykin luonnonmukaisesti ja edullisesti. Lisäksi etikka auttaa pesukonetta säilymään ehjänä. Opin kikan asuessamme Ranskassa, missä vesi oli kalkkipitoista ja olisi tuhonnut pesukoneen ilman etikkaa. Etikka ei jätä pyykkiin tuoksua, mikäli sitä on vain loraus. Mikäli et halua suolakurkkuefektiä, kannattaa aloittaa ensin pienemmällä määrällä ja kokeilla mikä määrä on hyvä. Lisätuoksua pyykkiin saat tipauttamalla sekaan muutaman tipan eteeristä öljyä. Omia suosikkejani esim. laventeli ja monet kukkatuoksut. 

Kokoelma eteerisiä öljyjä.

2. Smoothie on helppo, terveellinen ja nopea koko perheen aamu- tai välipala. Smoothien sekaan on kätevä "piilottaa" erityisen terveellisiä ainesosia (marjat, vihannekset, vihreä), joita kohtaan lapsilla saattaa esiintyä ajoittaista vastarintaa. Miksaa halutessasi sekaan pakurihauduketta, mehiläisen siitepölyä (mikäli ei ole siitepölyallergiaa), chia-siemeniä jne. Yksi loistava, edullinen ja superterveellinen vinkki on myös luuliemi. Olemme keitelleet sitä mm. poron luista. Pitämällä huolen, että lapsetkin saavat ravintotiheää ruokaa, pysyy vastustuskykykin kunnossa eivätkä tautikierteet piinaa! Lainaan herra Hippokraten sanoja vuodelta 400 ekr: "Ravinto olkoon lääkkeesi". Jeah!

3. Mausta jugurttisi itse. Mikäli käytät maitotuotteita, suosi kaupan sokeristen ja lisäaineita sisältävien valmiiden jugurttien sijaan luonnonjugurttia (luomuna toki). Mausta se mielesi mukaan itse marjoilla, hedelmillä, siemenillä ja / tai pähkinöillä. Myös avokado toimii! Mikäli kaipaat lisämakeutta, lisää pari tippaa kotimaista hunajaa. Jos lapsesi vierastavat marjojen koostumusta, testaappas marjajauheita! 

4. Hoida herkkää ihoa kookosöljyllä ja sheavoilla. Mikäli oma tai lapsesi iho on herkkä tai haluat muuten vain vähentää kemikaalikuormaa, suosittelen kokeilemaan kookosöljyä ja sheavoita. Itse käytän kookosöljyä meikinpoistoaineena ja se on ehdottomasti paras aine poistamaan meikit hellävaraisesti. Kookosöljyä lorautan myös esimerkiksi lasten kylpyveteen ja lasten iho pysyy pehmeänä pakkasillakin. Ihon kuiviin alueisiin ja ihottumiin oiva tuote on puhdas shea-voi. 

5. Merkitse asiat muistiin Evernotella. Päässä pörrää monta asiaa ja muistilaput katoilevat. Evernote on näppärä ja ilmainen muistiinpano-ohjelma, jossa muistiinpanot pysyvät tallessa ja järjestyksessä. Pystyt luomaan sinne kansiorakenteen sekä tägäämaan avainsanat hakua helpottaaksesi. Saat Evernoten auki mistä vain kirjautumalla palveluun. Itse olen jo pitkään kerännyt sinne kaikki muistilistat, reseptit jne. Lisäksi hyödynnän sovellusta myös Intuition CRM:nä.

6. Tunne kiitollisuutta ja tulet samalla lisänneeksi ihanien asioiden määrää elämässäsi. Arki voi mennä joskus tarpomiseksi, mutta asioiden taakse näkeminen helpottaa. Jos pyykkivuori ketuttaa, pysähdy miettimään syitä MIKSI peset pyykkiä: sinulla on ylipäätään vaatteita, joita pestä ja vieläpä pesukone, joka pesee. Kenties sinulla on myös rakkaita ihmisiä, joiden pyykkiä peset? Ohjaa itsesi näkemään asioiden taakse ja keskity niihin asioihin jotka ovat hyvin. Pieni kiitollisuusharjoitus on myös ihana "iltasatu" lasten kanssa. Käykää läpi kaikki asiat, joista päivän aikana on voinut tuntea hyvää oloa ja kiitollisuutta. Uni tulee hymy huulilla ja lapsi oppii huomaamaan aidosti arvokkaat asiat elämässään. 

7. Suosi luonnonmukaisia siivous- ja puhdistusaineita. Lapset leikkivät lattialla, lääppivät ja nuoleskelevat kaikkia pintoja. Ryhdyin lähinnä tämän vuoksi alun perin käyttämään luonnonmukaisia puhdistusaineita. Sittemmin olen tajunnut, että ei ole olemassa YHTÄÄN hyvää syytä miksi en käyttäisi ekologisia puhdistusaineita. Ne ovat aivan yhtä tehokkaita kuin synteettiset aineet, suunnilleen samanhintaisia ja lisäksi ne luovat huomattavasti turvallisemman kotiympäristön. Myös tuoksu on usein miellyttävämpi eikä pistävä ja päänsärkyä aiheuttava, kuten synteettisissä aineissa. Tämän lisäksi ekologiset tuotteet eivät kuormita ympäristöä. Jos joku asia on hyväksi luonnolle, se on hyväksi myös meille ihmisille.  

8. Flunssa iskemässä? Juo litra vettä. Tämän vinkin olen saanut ystävältäni, joka on lastentautien erikoislääkäri. Vinkki on toiminut käytännössä jo monta kertaa. Ensimmäisten flunssaoireiden ilmaantuessa tempaise litra vettä mahdollisimman yhteen putkeen. Tämä aktivoi kehon immuunipuolustuksen ja auttaa kehoa "huuhtomaan" pöpöt pois. Sovellan samaa myös lapsille, mutta pienemmässä mittakaavassa ja lasten omaan tahtiin. Jos flunssaoireita tulee, lapselle voi antaa kivan vesipullon ja kannustaa hörppimään vettä vaikka jonkun leikin varjolla. Pulloon voi sujauttaa killumaan myös kurkunpalan, marjoja, jäitä tmv. jotta hommasta tulee vielä astetta jännempää. Nielemisliike auttaa myös korvatulehduksissa vähentämään painetta korvasta. 

9. Luonnonmukainen punkkikarkote koirakaverille. Apteekin punkkikarkotteet ovat suorastaan hämmentävän heviä kamaa. Minun ei ainakaan tee mieleni laittaa koiraan esimerkiksi sellaista ainetta, jonka jälkeen tulee välttää kontaktia koiraan. Punkinestoon toimivat hyvin myös luonnollisemmat keinot, ja luonto, kukkaro sekä karvahäntä kiittävät. Meillä on tepsinyt hyvin piparminttukarkote.  

Voisiko näistä vinkeistä olla jeesiä myös muille? Mitä sitä hyvää panttaamaan, laita ihmeessä juttu jakoon myös frendeille!

Kiitos, että olet ollut seuraamassa sydäntä vuonna 2014 <3 Jatketaan ensi vuonna!

PS. Sydäntä seuraten -blogin Facebook-sivut tarjoavat inspiraatiota, valoa ja uusia ajatuksia päivääsi.

PPS. Intuition Facebook-sivuilla kuulet muun muassa ekana uusista hyvää tekevistä valmennuksista ja saat innostusta ja vinkkejä parempaan viestintään.

Lämpimästi tervetuloa messiin! 

PPS. Ehkä haluat lukaista myös aiemman postaukseni Lastenkutsut terveellisempään malliin?  

Työelämässä ihminen unohtunut

Uutiskynnys ei taida ylittyä lausumalla, että monissa tämän päivän organisaatioissa voidaan aika kehnosti. Vuosittain järjestetään pari motivaatiopäivää, käydään keilaamassa ja Tallinnanristeilyllä. Sitten ihmetellään; mikä on kun ei auta? Moni tuntee olevansa tuuliajolla. Ei tiedetä mitä pitäisi tavoitella. Ei osata nimetä omia vahvuuksia. Ei pystytä kertomaan, miksi aamuisin ylipäätään noustaan sängystä ylös ja lähdetään töihin (rahaa lukuun ottamatta, mutta sehän ei suurimmalle osalle riitä). Monet tuntevat henkistä arvottomuutta. Joku totesi, että olo on kalskea kuin hyödykkeellä. 

Ei tämä itkuvirsi kuitenkaan yksipuolinen ole. Yrittäjänä ymmärrän hyvin myös sen, että työnantaja haluaa saada henkilöstöstään parhaan mahdollisen hyödyn irti. Tottakai, sitä vartenhan henkilöstö on palkattukin! Myös työnantajapuolella on ihminen, jonka paineet vielä korostuvat tiukassa kilpailu- ja taloustilanteessa. Tuuliajolla seilaava stressaaja, jonka motivaatio on maanpaossa, ja joka ei hyperventiloinniltaan pysty priorisoimaan, ei varsinaisesti ole työnantajankaan salainen haave. Tilannetta ei  siis voi luonnehtia win-win-tilanteeksi kenenkään puolelta.

Koneisto tuntuu jylläävän niin, että kaiken keskiössä oleva ihminen on unohtunut. Kirkkaimmassa valokeilassa paistattelevat tuottavuusluvut, excelit ja käppyrät. Tuoreen väitöksen mukaan ihmiset kaipaavat nimenomaan lisää inhimillisyyttä työelämään. Olemme tuntevia, oivaltavia olentoja. Se millainen tunnelma työpaikalla vallitsee, vaikuttaa valtavasti siihen, miten tuottavasti ja luovasti työskentelemme. 

Mutta tästähän ei suunta voi olla kuin ylöspäin! Luin Kauppalehdestä tuoreen uutisen "Yhä useampi yritys saa avun valmennuksesta". Usein nerokkaimmat asiat ovat yksinkertaisia. Valmennuskin perustuu yksinkertaisesti siihen, että tarvittava informaatio löytyy valmennettavalta itseltään. Ammattitaitoinen valmentaja auttaa erilaisten valmennusmetodien avulla valmennettavaa hahmottamaan selkeän kokonaiskuvan tilanteestaan, tavoitteistaan ja toimintasuunnitelmastaan, ja tukee matkalla eteenpäin. Oman mutu-tuntumani mukaan tämän päivän ihmiselle nimenomaan valmennus on oivallinen tapa vaikuttaa. Se on tasavertaista, tuettua ja eteenpäin vievää yhteistyötä, jossa ihmisen koko potentiaali pystytään paremmin hyödyntämään, ja hän itse pitelee käsissään onnensa avaimia. 

Tältä näyttää valmennussskoulussani! Kuva Valmentamon LCF Life Coach -koulutuksesta. 

Valmennuksessa syntyy oivalluksia. Oivalluksissa puolestaan on valtava eteenpäin vievä voima. Mitä jos yhtäkkiä oivaltaisitkin, että pystyt säästämään uudelleenjärjestelyillä kaksi tuntia lisää aikaa päivääsi? Tai täysin uuden tavan hyödyntää omia vahvuuksia työssäsi? Tai kenties aivan uuden katsantokannan siihen, miksi aamuisin ylipäätään lähdet töihin? Jokainen joka on joskus oivaltanut jotakin tietää, että oivallukset ovat todellakin jotain tavoittelemisen arvoista. 

Systeemin parantaminen vaatii toki monia asioita, mutta uskon valmennuksen olevan yksi oivallinen työkalu prosessissa. Yritysten johtajat toivovat suurempaa aloitteellisuutta organisaatioltaan ja vahvempaa itsensä johtamista. He toivoivat myös henkilökohtaisten tavoitteiden kirkastamista. Tutkimuksen mukaan coaching nimenomaan auttaa kohdentamaan yksilön vastuuta oikein ja vähentämään ylöspäin delegointia päätöksenteossa.  

Asiat, luvut ja käppyrät eivät tee työtä, mutta ihmiset tekevät. Fokus tarvitaan nyt ihmiseen. Kun ihminen voi hyvin ja suuntautuu eteenpäin, hänellä on energiaa työskennellä, antaa parastaan. Kun hän tunnistaa ja hyödyntää vahvuutensa, hän kokee onnistumisen iloa ja innostusta. Kun yksilötasollakin tavoitteet on kirkastettu, hän kykenee suunnittelemaan, priorisoimaan ja toimimaan laadukkaasti. Tällöin myös organisaatio saa käyttöönsä todellista arvoa. 

Maailmalla monet perinteisten alojenkin suuryritykset tarjoavat henkilöstöetuna kokonaisvaltaista coachingia. Jos ihminen voi hyvin niin työssä kuin vapaalla ja on motivoitunut huolehtimaan itse hyvinvoinnistaan ja menestyksestään, millaisia työtuloksia voimme silloin odottaa?

PS. Saatat kenties tykätä myös tekstistä Rakkaudesta bisnekseen, bisneksestä rakkauteen. 

PPS. Tervetuloa seuraamaan Facebookissa myös Valmentamoa sekä valmennus- ja viestintäyritys Intuitiota! 

Totuus vai dollarihymy?

Olen huomannut, että joskus positiivisuus myös ärsyttää. Kun sitä miettii, se on aika hämmentävä ilmiö: miten jokin niin positiivinen voi olla ärsyttävää? 

Jos ihminen on päättänyt iloita elämästä, nähdä myrskypilvilläkin kultareunukset, se ei tarkoita sitä, että hänen elämänsä aina olisi yhtä onnellista ja sävyisää sinfoniaa. Yhtäläisyysmerkkiä ei siis voi vetää helpon elämän ja onnellisen elämän välille. Toki se mihin keskität huomiosi ja energiasi, lisääntyy. Jos siis keskität huomiosi valoisiin asioihin, ne lisääntyvät elämässäsi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö silloinkin joskus auto jättäisi tien poskeen, pannari palaisi ja kaveri kampittaisi. Tämä on elämää, polariteettien tanssia! Optimisuus (joka käsitteenä sisältää mielestäni enemmän kuin positiivisuus) on minulle ennemminkin sitä, että on päättänyt nähdä "vastoinkäymisten" taakse, löytää sieltä opin sekä ilon ja antautua elämän virtaan. 

Otan turpiini. Nousenko salamana ylös ja varmistan ensimmäisenä, ettei kukaan nähnyt, jatkan matkaani kasvoille jäätynyt dollarihymy leveänä? Asioiden ja tunteiden lakaisemisessa maton alle ei ole mitään positiivista. Miten komeasti tällaisessa tilanteessa kaikuvatkaan ne pari tyystin painokelvotonta sanaa. Miten voimaannuttavaa on kohdata vaikeudet rinta rottingilla, silmästä silmään ja jakaa ne myös ystäville. Peittelemättä, pienentelemättä tai suurentelematta, häpeilemättä. Samalla tulee nostaneeksi ne valoon.

Emme ole haasteidemme kanssa ikinä yksin ja sen totuuden saa selville vain ja ainoastaan silloin, kun uskaltaa jakaa kokemuksiaan muille. Jos et uskalla jakaa pimeyttäsi, olet tuomittu elämään illuusiossa, jossa kannat taakkasi yksin. Niin kuin yksi valtavan viisas ystäväni minulle lausui: totuudessa on syvin resonointipinta.

Optimistisuus ei siis ole päälle liimattua säihkettä ja kimalletta, vaan rohkeutta ja haavoittuvuutta sekä uskoa ja luottamusta siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Se on luja päätös nähdä asioiden taakse. Päätös olla yhtymättä valitusten kuoroon ja taipumatta maahan. 

Miksi positiivisuus siis voi ärsyttää? Jos se ei ole aitoa, vaan "elämässäni kaikki on täydellistä"-näytelmää, jolloin ristiriidan haistaa jokainen, vaikka kaikki eivät sitä osaisikaan nimetä. Toisekseen, me kaikki olemme peilejä toisillemme. Sellaiset asiat, jotka ärsyttävät toisessa, peilaavat jotain meistä itsestämme. Mitä minusta kertoo, jos ärsyynnyn toisen ihmisen valoisasta ajattelutavasta?   

Toisten hyvä ei ole minulta pois, eikä minun hyväni ole muilta pois. Valoisaa asennettakin riittää ihan kaikille. Ota omasi! 

PS. Valmentamon LCF Life Coach- opinnot alkavat olla osaltani jo loppusuoralla! Viime kerralla pureuduttiin työhyvinvoinnin valmentamiseen ja siihen, miten paljon coachingilla voidaan saada positiivisia muutoksia aikaan organisaatioissa. Tästä on pian tulossa postaus, joten pysyhän kuulolla kuomaseni! 

Annatko timanttisi loistaa?

Life coachingissa lähdetään siitä, että sinulla, niin kuin kaikilla muillakin, on täysin omanlaisesi polku, joka on juuri sinulle varattu. Oman polkusi löydät ja sillä pysyt, kun kuuntelet omaa sisäistä viisauttasi ja teet valintoja sitä kunnioittaen. Polkua kulkemalla voit elää elämää, joka saa "sielusi laulamaan", jossa juuri sinun lahjasi ja koko potentiaalisi kukoistaa. Kukaan toinen ei voi osoittaa sinulle polkuasi. Kukaan muu ei myöskään voi sinun polullasi menestyä. Oman menestyksen polkusi löytämisessä ja vahvistamisessa voit kuitenkin saada apua ja tukea.

Lähde: Pinterest

Oman polun löytäminen ei aina ole ihan helppoa tai nopeaa. Moni pohtii pyrkisikö vastaamaan ulkopuolelta tuleviin odotuksiin vai kuuntelisiko omaa, sisäistä ääntään? Uskaltaisiko ihan oikeasti selvittää minkälaisia unelmia tästä sydämestä kumpuaa? Lähteä tavoittelemaan niitä, luomaan omannäköistä elämää? Voisiko se aivan aikuisten oikeesti olla mahdollista minullekin? Joskus tämä prosessi oman itsen kanssa saattaa muistuttaa hieman timantin puristumista hiilestä: paine synnyttää loiston.


Jokaisessa ja kaikessa piilevä potentiaali on mahdottoman inspiriova ajatus ja tekee elämästä taianomaista. Oma intohimoni on nähdä ihmisten, organisaatioiden ja asioiden timantit, ja auttaa niitä loistamaan. Valmentamon valmentajakoulutus tarjoaa paljon erilaisia työkaluja juuri tämän teeman kanssa työskentelemiseen. LCF Life Coach-opinnot ovat edenneet jo yli puolen välin ja olen saanut voimallisia ja monipuolisia metodeja valmennustyöhön sekä tarpeellista vahvistusta omille ajatuksille. Koulu on ollut matka paitsi ammattivalmentajaksi, myös matka omaan itseen.


Viime kerralla opiskelimme ryhmä- ja esiintymisvalmennusta ja nyt koko upea ryhmämme on valmis harjoittelemaan ryhmävalmennuksia käytännössä. Itse aloitin Johda itseäsi -valmennuksella Villa Lavandassa Savitaipaleella ja siitä jäi ihana fiilis! Oli koskettavaa nähdä, kuinka läsnäoloharjoituksen jälkeen ihmiset ryhtyivät hymy kasvoillaan, kynä sauhuten kirjoittamaan unelmiaan auki. Tunnelma oli käsinkosketeltava ja tunsin, että olimme oikeiden asioiden äärellä. Pidän vielä muutaman maksuttoman ryhmävalmennuksen myös Helsingissä, joten stay tuned!

Ensimmäinen ryhmävalmennukseni oli ihanassa Villa Lavandassa Savitaipaleella.
Lämmin kiitos Tainalle järjestelyistä sekä kaikille upeille osallistujille! 

On ollut upeaa saada opintojen ohella seurata, miten ryhmästä valmennusopiskelijoita on alkanut kuoriutua aivan omannäköisiään valmentajia. Saamme koulusta valmentajan perusosaamisen sekä työkalupakin, jota jokainen ilmentää oman itsensä kautta. Kenelläkään meistä ei ole samanlaisia tietoja, taitoja, intohimoja, kokemusta tai koulutushistoriaa, vaan jokaisesta kehittyy juuri omanlaisensa ammattivalmentaja. Ulos "puristuu" siis tässäkin täysin uniikkeja timantteja. Upeat kollegani Nora ja Emmi ovat saaneet jo oman timanttinsa hyvään loistoon ja julkaisivat inspiroivan valmennuspakettinsa: www.puhdastie.fi. Lisää huippumielenkiintoisia ja sydämellä tehtyjä mahtijuttuja on varmasti tulossa myös muilta kollegoilta!


Oletko sinä löytänyt oman, uniikin polkusi? Saako sinun timanttisi loistaa? Jos haluat saada vahvistusta polullesi ja timanttisi loistamaan entistä kirkkaammin, lämpimästi tervetuloa hyvinvointivalmennukseen! Lopputyövalmennukset ovat koko ryhmällä käynnissä ja muutamia, viimeisiä paikkoja suosittuihin opiskelijahintaisiin valmennuksiin on vielä jäljellä! Valmennukset onnistuvat myös Skypen välityksellä (kysäise rohkeasti lisää: anu.kervinen@intuitio.net). Voit kysellä myös maksuttomia ryhmävalmennuksia, joissa saa lyhyessä ajassa paljon tehokkaita työkaluja. Asioiden ei tarvitse olla ollenkaan huonosti, mutta aina voi vähän parantaa. Kyse on sinun elämästäsi ja sinä ansaitset parasta!

VINKVINK: Intuition omat valmennuspaketit valmistuvat lähikuukausina. Niistä pysyt ajan tasalla osoitteessa www.intuitio.net tai seuraamalla Intuitiota Facebookissa! Tervetuloa mukaan!

Wau Steve Jobs, hyvin sanottu! (Kuvan lähde: simplelifestrategies.com)