Oodi vapaudelle – kuinka säilyttää loman keveys?

Arki on alkanut. Istun koneen ääressä, ilmastointilaite tohottaa nurkassa ja teekuppi höyryää kotoisasti. Ulkona on ihana, taianomainen tropiikki. On jännä fiilis. Voiko arki tuntua tältä? Aurinkoiselta ja trooppiselta, kuplivalta ja rajattomalta? Miljoona kutkuttavaa työasiaa pörrää päässäni, mutta kesä ja sen vapaus ja rentous jatkuvat minussa samaan aikaan. En todellakaan aio päästää tästä tunteesta irti. Haluan vielä marraskuussakin elää tässä samassa flowssa, vapaus ja ilo rinnassa lainehtien.

Kulunut kevät tuntuu ajatuksissa kaukaiselta ja vieraalta. Aika oli hektistä, sumuistakin. Monet hienot opit läsnäolosta olivat ajoittain kankkulan kaivossa ja siellä missä pippuri kasvaa. Oli kuin olisin surffannut lainelaudalla yhtä jättimäistä, minua monin verroin voimakkaampaa aaltoa, juuri ja juuri sen harjalla pysyen. Tuntui myös, että jokin oli kokonaisvaltaisesti jumissa. Jäi liian vähän aikaa ihmissuhteille, yhteiselle ja omallekin joutilaisuudelle. Sain jälleen yhden, napakan oppitunnin siitä, millaisia valintoja teen ajankäytöstäni ja miten suhtaudun omaan resurssivajeeseen .

Sitten tuli kesän rauha. Pitkät, laiskat päivät mökin laiturilla. Tyystin kadonnut ajantaju. Kokonaiset päivät yöpaidassa. Sudenkorentojen hypnoottinen tanssi auringossa. Sukellukset kirkkaana kimmeltävän järven syliin. Levollisuus olla ja jutella, kohdata, elää ja ihailla. Hyvin nopeasti energia vapautui virtaamaan. Luovuus, inspiraatio ja voima astuivat taas rinnalleni. Kun on vain tämä hetki, tuntuu kuin kaikki olisi mahdollista. Ja niinhän onkin, meille jokaiselle!

Miksi välimatka loman ja arjen näyttäytyy meille niin suurena? Mistä kuilu syntyy? Uskon, että ero on siinä, teetkö työtäsi suorittamalla vai flowssa. Ymmärrän, että on olemassa aikatauluja, pomoja ja asiakkaita, kalenterissa punaisena vilkkuvia deadlineja, niitä on minullakin. Vaikka tekisitkin unelmien työtäsi, on sitäkin mahdollista tehdä suoritusenergialla. Silloin taika katoaa. Mutta on olemassa myös muita vaihtoehtoja, kompromisseja, auttavaisia käsiä, priorisointia. Ja mikä tärkeintä, on olemassa oma valinta pysytellä vapauden ja flown tunteessa, vaikka paineet ulkopuolelta vähän kiristäisivätkin. Tuon tunteen voi valita joka päivä uudelleen. Asiaa auttaa myös se, että valitsee kiitollisuuden tunteet ja ajatukset kaikesta siitä työstä, jota saa tehdä ja ihmisistä, joita saa palvella. Kun keskityn siihen, enkä suorittamiseen, jää kiristys ja puristus heti vähemmälle.

Toivon, että kesäsi on ollut sitä mitä toivoitkin ja enemmän. Minulle kesä on ollut kuin unelma, ihmeiden, joutilaisuuden, rakkauden ja ystävyyden kesä. Olen saanut viettää uskomattomia hetkiä perheeni ja ystävieni kanssa. Monia kauniita ja syviä asioita on tapahtunut, joista tunnen suurta kiitollisuutta. 

Vaikka paljon olen vain ollut, olen jonkun verran myös lukenut. Kesälukemisena on kassissa kulkenut muun muassa valmennuskouluni Valmentamon perustajan, Anne Karilahden kirjoittama Vapaaksi - luo itse oma elämäsi. Valmennusopiskelijalle tämä on tietenkin hyvin mielenkiintoinen opus, mutta uskon, että siitä on varmasti hyötyä myös sellaisille, jotka haluavat itse valmentaa itseään ja kulkea tietoisemmin kohti itselle sopivampaa elämää. Kirja sisältää roppakaupalla erilaisia harjoituksia, joita voit itsesi kanssa tehdä. Kannattaa tutustua!

Olen tämän loman jälkeen vakuuttuneempi kuin koskaan siitä asiasta, että maailma vastaa niin kuin sinne huudat. Se saattaa joskus vähän kestää, mutta se tapahtuu. Siihen luottaminen on joskus vaikeaa, mutta se kannattaa. Olemme vähän kuin radiolähettimiä. Jos keskitymme lähettämään valoa ja rakkautta maailmaan, valo ja rakkaus vastaavat meille. Olen myös varmempi kuin koskaan siitä tosiasiasta, että kun olen läsnä itselleni ja muille juuri nyt, olen vapaa olemaan onnellinen. Jos mietit elämäsi kaikkein onnellisimpia hetkiä, saatat löytää sieltä yhden yhteisen nimittäjän. Olit silloin läsnä, sataprosenttisesti kiinni elämän sykkeessä.

Joten, vaikka lomasi nyt loppuisikin, ethän päästä irti siitä energiasta ja tunteesta, jonka olet loman aikana saavuttanut. Vaali sitä, vahvista sitä. Ota se mukaasi joka aamu, palauta se mieleesi joka ilta, hengitä sitä. Vaikka se joksikin aikaa sinulta karkaisikin (elämä on), etsi se aina uudelleen. On helppoa olla läsnä hetkessä lomalla, mutta kun (toivottavasti) nyt olemme saaneet kiinni läsnäolon tilasta, voimme tehdä päätöksen pitää siitä kiinni jatkossakin. Sillä eihän saavutetuista eduista kannata luopua :)

PS. Kirjoitin aikaisemmin hyvää palautetta saaneen blogauksen kiirestä ja lasten näkökulmasta - ehkä haluat lukaista vielä sen?