Julkaisin
Sydäntä seuraten -blogin ensimmäisen postauksen tämän vuoden
tammikuussa. Muistan miltä se tuntui: täysin järjettömältä ja
hirvittävän pelottavalta, mutta kuitenkin samaan aikaan täysin
oikealta ja jotenkin tärkeältä. Olin aina ajatellut, että en
todellakaan ole ihminen, joka omalla nimellä julkaisisi
henkilökohtaisia ajatuksiaan. Sellainen
kauhistutti. Ajattelin myös, että tuskin minun ajatukseni nyt kovin
kiinnostavia olisivat. Pohdin lisäksi sitä, että ajatukseni muuttuvat
koko ajan, miten uskaltaisin julkaista keskeneräisiä ajatuksia?
Joutuisin ehkä tunnustamaan olevani hakoteillä tai väärässä. Olen ammattini puolesta tottunut huolellisesti suunnittelemaan
viestintää ennen toteutusta. Ensimmäistä postausta julkaistessani
minulla ei ollut mitään käsitystä, mitä blogini tulisi
sisältämään. Tein jotain kreisiä, skitsoa ja hyppäsin täysin tuntemattomaan (lue: itseeni).
Samaan
aikaan kuitenkin käsitin, miten paljon itse olin saanut niiltä
ihmisiltä, jotka ovat jakaneet rohkeasti ajatuksiaan, tunteitaan,
pelkojaan. Olin saanut valtavia oivalluksia ja suurta inspiraatiota
erilaisista blogeista, kirjoista ja haastatteluista, joissa rohkeat
ihmiset olivat avanneet itseään. Olin saanut peilata itseäni heistä. Tuntui, että ei tämä elämä
nyt niin helppo laji ole, että siitä pitäisi ihan yksin selvitä.
Eniten huomiotani vei kuitenkin tunne sisälläni, joka oli niin
voimakas, että en yksinkertaisesti voinut olla toimimatta sen
mukaisesti.
Ei ihme Steve, että menestyit! www.quotes-lover.com |
Kirjoitukseni syntyvät usein voimalla. En yleensä suunnittele mitään etukäteen, vaan kuuntelen tunnetta ja
inspiraatiota. Kun se tulee, yleensä täysin odottamatta, minun on
vain istuttava koneen ääreen ja annettava tekstin tulla. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta näin se vaan käy. Yritän olla liikoja miettimättä ja pyrin pitämään mahdolliset omat epäilykset ja pelot pois (vaikka aika usein ne siellä jossain taustalla kummittelevat). Jos koko aihe vaihtuu kesken
kirjoituksen, annan niin käydä. Tärkeintä on varmaankin luottaa siihen, että lopputulos on juuri oikea. Kun teksti on valmis, usein
hyvinkin lyhyen ajan kuluttua, luen sitä ihmeissäni ja
kiitollisena. Usein mieleni kuitenkin haraa vastaan, kun olen
julkaisemassa tekstiä, mutta tunne sisälläni on niin voimakas,
että minun on aivan pakko julkaista tekstini epävarmuudesta
huolimatta.
Näin
kummalliselta ja omastakin mielestäni skitsofreniselta kuulostaa blogini tarina. Minulle blogiin kirjoittaminen on kuitenkin merkinnyt rohkeutta olla enemmän minä. Se on merkinnyt pelkojen kohtaamista, niiden hälvenemistä ja puhdistumista. Se on
tarkoittanut ajatusten järjestämistä, selkeyttä. Se on opettanut kuuntelemaan
vahvemmin mielen pelkojen sijasta omaa sisäisyyttä. Tämä ei tarkoita sitä, että aivojen käyttämisen ja ajattelemisen voisi lopettaa, itse asiassa päinvastoin. Minulle se tarkoittaa sitä,
että käyttää aivojaan eräällä tavalla intuitionsa ohjauksessa.
Oi Albert, sä oot niin viisas! www.quotes-lover.com |
Melko
pian blogin perustamisen jälkeen aloitin LCF Life Coach -opinnot Valmentamossa ja ryhdyin bloggaamaan myös opinnoistani. Hassua on,
että päädyin koulutukseenkin aika lailla suunnittelematta. En ollut
ajatellut tämän tyyppisiä opintoja, mutta mahdollisuus vain
"tipahti" eteeni ja tiesin, että tämä on minun juttuni. Koulutus on kohta puolessa välissä ja se on ylittänyt
odotukseni. Olen saanut valtavasti työkaluja valmentamiseen ja
hyvinvointiin ja tiedostan, että tämä on yksi puuttuva palanen, jonka olen uraani ja elämääni varten tarvinnut. Voit varmasti uskoa, että olen tästä kaikesta hyvin kiitollinen ja onnellinen. Haluan jakaa tämän tarinani kanssasi, koska toivon, että se rohkaisee sinuakin kuuntelemaan sydäntäsi ja antaa
uskallusta toimia sen mukaisesti.
Tätä
blogia on kohta luettu 10 000 kertaa. Olen siitä aivan ihmeissäni
ja valtavan kiitollinen. Päätin silloin aluksi, että jos yksikin
ihminen saa jotain hyvää elämäänsä kirjoituksistani, se riittää minulle. Lämmin kiitokseni teille jokaiselle blogin seuraajalle! Olen saanut huikeita ja ihania palautteita, kiitos niistä
jokaisesta! Kiitos kannustavista sanoistanne ja tykkäyksistä - ne ovat merkinneet niin paljon ja antaneet motivaatiota jatkaa. Arvostan kovasti palautettanne jatkossakin ja toivon, että rohkeasti laitatte jakoon myös omia ajatuksianne jos siltä vain tuntuu. Ihana olisi
kuulla myös esimerkiksi teidän toiveita tulevista aiheista.
Taulu koulun ikkunalaudalla. |
Opintoihin
liittyvät ensimmäiset harjoitusvalmennukset ovat nyt lähes pulkassa ja haluankin tässä yhteydessä kiittää jokaista ihanaa ja
urheaa harjoitusvalmennettavaani, että uskalsitte antautua keltanokan käsiin. Uskalsitte myös upeasti avata itsenne ja lähteä työstämään elämästänne enemmän oman näköistä, täydempää ja onnellisempaa. Jokaisesta valmennuskerrasta ja jokaisesta valmennettavasta opin ja sain valtavasti. Te olette olleet minun opettajiani. Kiitos niin paljon <3
Käytännön valmennuskokemusta on siis alkanut hiljalleen karttua. Tämä on kuitenkin ollut vasta alkusoitto. Minä ja kurssikaverini
aloitamme elokuun alussa suuren harjoitusvalmennusurakan, jossa jokainen
valmentaa kymmentä henkilöä neljä kertaa ja lisäksi teemme ryhmävalmennuksia. Tarjolla on nyt henkilökohtaisia valmennuspaikkoja lempeään opiskelijahintaan 60
euroa kerta (sis alv). Jos haluat kokeilla life coachingia, nyt on
hetkesi testata sitä edulliseen hintaan! Paikkoja on luonnollisesti rajoitetusti, joten varaathan omasi pian! Kurssikavereinani on myös aivan huikeita
valmentajia, joilla on erilaisia vahvuuksia kuin minulla. Hyvin mielelläni välitän valmennettavia myös heille. Kysele lisää!
Sopisiko sinulle life coaching? Laitan tähän loppuun vielä pari palautetta, jotka olen saanut ensimmäisistä harjoitusvalmennuksista: Ehkä niistä saat vähän käsitystä, mitä valmennuksissa tapahtuu.
”Valmennus
on auttanut näkemään asiat uusin tavoin ja saanut huomaamaan
asioita joita en ollut aiemmin edes tiedostanut. Myös jotkin
ongelmat, jotka ovat junnanneet pitkään paikoillaan ja tuntuneet
mahdottomilta ratkaista ovat saaneet uutta perspektiiviä ja eväitä
niiden muuttamiseen. Valmennusten jälkeen olo on aina toiveikas,
täynnä uskoa ja positiivista energiaa, jota susta säteilee. Olet
myös saanut musta hitusen esille sitä luovuutta, minkä olen
kokenut olevan aivan lukossa. Olen ollut yllättynyt, miten olen
saanut sisältäni ulos ajatuksia, mitä en olisi uskonut
oivaltavani. Hienoa on ollut myös se, että jos tuntuu, etten keksi
jotain, niin osaat lisäkysymyksillä ja tuella avittaa vastaukset
esiin.”
Nainen 30
"Kolmannessa valmennuksessa kaiken energiani vei neljän päivän päästä oleva lääkärin tapaaminen. Siinä selviäisi näkyykö magneettikuvassa kasvainta vai ei? Minua jännitti aivan valtavasti! Tunsin vatsassa kauhean möntin ja kurkkuani kuristi. Teimme henkistä jaksamista kuvaavan harjoituksen, missä vajosin melkein tajuttomuuteen. Käsittelimme pelottavaa hetkeä, joka minua odotti neljän päivän päästä. Laitoin sen istumaan valkeaan tuoliin ja sain sen harjoituksen kautta poistumaan kehostani. Toisessa harjoituksessa mietimme millainen olen 10 pisteen henkisessä tilassa. Koimme Anun kanssa saman näyn eli valkoiset siivet! Ensin näin siivet ja seuraavaksi liisin valkoisen kotkan lailla vuorten yllä! Aivan huikea kokemus! Voimanimekseni tuli Valkoinen kotka! Olin erittäin energisenä ja hyvällä mielellä lähtiessäni valmennuksesta. Kaikki pelkoni lääkäriä ja jaksamistani kohtaan olivat hävinneet ja olin varma, että syöpää ei enää näkyisi kuvissa. Matkustin bussissa valmennuksen jälkeen suorastaan euforisessa tilassa ja bussin radiossa soi Celine Dionin biisi: I´m on the edge of glory. Juuri sellainen oli minun olotilani. Viimeisessä valmennuksessa olin saanut tulokset ja näkyni mukaisesti kasvainta ei enää löytynyt! Niin kuin aina elämässä, mielen lujuudella pääsee mihin haluaa. Koko maailma on korvien välissä!"
Nainen 36
Ihanaa
keskikesän juhlaa, nautitaan jokaisesta hetkestä!
Sain kunnian olla Anun valmennuksessa. Aivan huikeita oivalluksia omaan polkuuni, kiitos! <3 Suosittelen kaikille koko sydämestäni <3
VastaaPoista