Lastenkutsut terveellisempään malliin

Esikoispoikani viisivuotiskekkereillä oli lasten testauksessa astetta terveelliseempi menu. Jaan kokemukset eteenpäin, josko niistä joku löytäisi inspiraatiota. Maailma kun on täynnä ihania herkkuja, jotka tekevät myös pienille kehoille hyvää.

Puhumme ruokailutottumuksista. Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on universumi pullollaan, mutta itse ainakin huomaan pyörittäväni ruokaideoiden kanssa helposti samoja levyjä. Kuitenkin tiedän oman kehoni kautta minkälaisia vaikutuksia puhtaalla, prosessoimattomalla ja juuri minun tarpeitani vastaavalla ravinnolla on. Saman hyvän soisin lapsillekin, joiden kehot ovat vasta herkässä kasvuvaiheessa. On tosi hienoa, että yhä useammat vanhemmat ovat ravintotietoisempia ja uskon, että jatkossa innostumme entistä enemmän haastamaan "perinteisiä" tottumuksia ja etsimään parempia vaihtoehtoja. 

Tämä ei ole mikään mallimenu, mutta sitä voi jokainen halutessaan jatkojalostaa omien toiveiden, tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Suolaiseksi purtavaksi leivoimme karjalanpiirakoita ja päälle tietenkin kirnuvoista tehtyä munavoita. Näissä luomupiirakoissa oli konstailematon käsityön jälki! :D

Kakkuna oli Suvituulen Kakkutaivaasta tilaamani raakakakku, joka oli koristeltu leijonaksi. Sen pohjana oli suklainen manteli-taatelipohja, keskellä oli mansikkatäyte ja päällä mangoa sekä raakasuklaata ja kookosta. Ja tietysti viisi kynttilää!

Naposteltavaksi tarjosimme Pasilan Aseman Punnitse & Säästä-kaupasta ystävällisen kauppiaan avustuksella valittuja herkkuja: hedelmä-kavislastusekoitusta, pakastekuivattuja mansikkaviipaleita, kookospaloja, värikkäitä maitosuklaa-auringonkukansiemeniä sekä paahdettuja ja suolattuja cashewpähkinöitä. 

Lisäksi oli vielä mummun rakkaudella ja puhtaista raaka-aineista leipomia pullia ja kaurakeksejä. Päivänsankarin oma erityistoive, joulutortut, toteutettiin myös, vaikka kaupasta ei löytynytkään luumuhilloa (on kuulemma sesonkituote). Korvasimme luumun mansikkahillolla. Juomaksi tarjoilimme Ikean pillimehuja (puolukka ja seljankukka), jotka ovat myös luomulaatuisia. 

Mikä sitten oli lasten reaktio, kun pöydässä ei ollutkaan karkkeja, limpparia ja sipsejä ja kakkukin oli raakakakku? Miksi se on raaka, eikö leipurilla ollut uunia, kyseli yksi pikkuvieras. Missä kaikki karkit, tiedusteli hämmentyneenä toinen? Epäilystä oli siis ilmassa, eivätkä kaikki lapset uskaltaneet ihan jokaista juttua maistaa. Suurimman suosion saivat perinteisemmät kaurakeksit, mumman pulla sekä eksoottinen mansikkajoulutorttu. Suosittuja olivat myös värikkäät auringonkukansiemenet, kookospalat ja suolapähkinät. Kuivattuja mansikoita joku kehui vaahtokarkkimaisiksi ja vihanneslastuja pidettiin hyvinä perunalastujen korvikkeina. Osa lapsista piti kakusta ja otti lisääkin. Toisille pikkuvieraille se ei niin hyvin maistunut ja vanhemmat pistelivät jämät parempiin suihin. Aikuiset tuntuivatkin melko yksimielisesti pitävän kakun pehmeästä ja makeasta, aidosta mausta. Itse ihan rakastin sitä! Kaiken kaikkiaan ruokailu meni mielestäni yllättävän hyvin ottaen huomioon sen, että kyseessä olivat kenties osalle ihan uudet tuttavuudet.        

Leijonia näkyi muuallakin kuin vain kakussa. Roarrr! Kuva: Kalle Kervinen

En usko, että on missään asiassa hyväksi olla fanaattinen, mutta tietoinen sen sijaan on hyvä olla. Mielenkiintoinen kysymys on, miksi rasitamme lasten keskenkasvuisia kehoja turhaan prosessoiduilla ja lisäaineita täynnä olevilla "herkuilla", kun parempia vaihtoehtojakin on? Lapset ansaitsevat enemmän mahdollisuuksia oppia pitämään terveellisemmistä vaihtoehdoista. Mitä pienempänä aloittaa, sen helpompaa se on, mutta ikinä ei varmasti ole liian myöhäistä. Fakta kuitenkin on, että makuaistia voi hellästi kouluttaa. Vastenmielisenäkin pidetyn ruuan maku alkaa muuttua siedettäviksi noin kymmenen maistamiskerran jälkeen. Voidaan myös miettiä, millaiseksi olemme kouluttaneet makuaistimme? Voin omasta kokemuksesta sanoa, että sen jälkeen, kun on totuttanut itseään aitoihin makuihin, eivät prosessoidut tuotteet miellytäkään enää. 

Se, että ruoka on terveellistä ei tarkoita sitä, että se olisi pahaa - päinvastoin. Tarvitaan kuitenkin inspiraatio ja motivaatio lähteä tutkimusmatkalle. Minulle ruoka on suurta nautintoa ja siihen liittyy myös ilo, omanlaisensa huolettomuus sekä suurpiirteisyys. En jaksa nillittää enkä mittailla. Kun joskus syödään jotain sellaista, joka ei ole niin hyväksi, niin tehdään sekin nautinnolla, antaumuksella ja ilman syyllisyyttä. Ravinto on myös aika yksilöllinen asia. Se mikä ei sovi toiselle, voi sopia toiselle. Parasta ainakin omalla kohdallani on ollutkin se, että olen opetellut tunnistamaan mikä saa juuri minun kehoni laulamaan ja mikä ei. Etenkin kannattaa kiinnittää huomioita siihen olotilaan, joka on melko pian ruoan nauttimisen jälkeen. Tukkoinen, väsähtänyt ja alavireinen vai kevyen energinen? Samaa tutkimusmatkaa kannattaa tehdä lastenkin kanssa!

Ikiaikainen totuus "se mihin keskityt, se vahvistuu" toimii tässäkin. En usko, että ruoka-asioissakaan kannattaa lähteä epäterveellisten ruoka-aineiden poistamiseen tai niistä vouhkaamiseen, vaan terveellisen ja aidon ravinnon lisäämiseen sekä siitä seuraavaan hyvään fiilikseen. Kaikki muutokset tapahtuvat parhaiten positiivisella ja innostuneella asenteella, ilman syyllisyyttä ja pala palalta.  

Mommy & Me:n tilassa on pieni jumppasali, jossa lasten oli kiva touhuta. Kuva: Kalle Kervinen

Juhlat muuten vietettiin lapsiperheiden hyvinvointikeskus Mommy & Me:n tiloissa Kulosaaressa. Paikka toimi tosi kivasti lasten juhlatilana. Jos siis kaipaat toimivaa, kohtuuhintaista juhlatilaa Helsingistä hyvien yhteyksien päästä, kannattaa tutustua tähän mahdollisuuteen! 

Suurkiitos avusta ja yhteistyöstä Punnitse ja Säästä Pasilan asemalle, josta löytyy valtavat valikoimat erilaisia terveellisiä herkkuja. Se kannattaa muistaa seuraavan kerran, kun tekee mieli irtokarkkeja. Iso kiitos  myös Suvituulille, joka valmistaa ihanat raakaherkkunsa intuitiivisella lahjakkuudella luomuaineksista. Ja lämmin kiitos tietysti rakkaalle mummulle, jonka herkut maistuvat aina. <3

Loppuun vielä kirjavinkki, joka toimii mielestäni loistavana "perusteoksena" puhtaasta ravinnosta ja kosmetiikasta: Marjoja ja maskaraa, Nora Shingler